Tässä olisi sitten vuorostaan sellainen oikein ikuisuusleiska. Mummustani kun halusin tehdä sellaisen hyvänmielen leiskan, jossa kaikki palat olisivat kohdallaan. Noooh, paperit sain valittua jo kolmisen viikkoa sitten ja olin niitä jo vähän pyöritellyt käsissänikin, mallaillut ja suunnitellut, mutta ei, ei vaan lähtenyt.

Viime lauantaina olin siis päivän askartelemassa Skräpteekissä, ja otin tämän sivun materiaalit mukaan. Siinä viimeisen puolentoista tunnin aikana sitten nostin kissan pöydälle, ja sain kuin sainkin sivun aloitettua! Illalla sitten sitä vielä viimeistelin, ja kuvasinkin. Mutta en ollut tyytyväinen. Eilen illalla tein vielä vähän muutoksia, ja nyt se olisi sitten tässä.

Paperien takaa pilkistävän ympyrän piparireunus on tehty muuten sellaisen soikioleikkurin avulla, tuli ihan hirmun kiva mun mielestä. Tässä vielä mun suosikkiyksityskohtaa näkyviin, tulihan runsasta! Alareunan aaltokuvio on tehty hassuilla kuviosaksilla, joissa oli lisäksi sahalaita reunat, hurjan kivat!

Tarinoinnissa kerron, kuinka mulla on sellainen oudon seesteinen olo mummun kuolemasta, lämmin, ja sellainen, että meillä olisi edelleen henkinen yhteys olemassa. Otsikkoakin mietin ikuisuuden, ensin englanniksi (still here, atleast in spirit), mutta halusin mummun sivuun suomenkielisen otsikon, ja sitten siitä tuli vähän tuollainen tökerö, mutta ei voi mitään. Tämä kieli on mitä on :)